Kolmas!

Kyllä menestys tuntuu hyvältä, ei siitä vaan pääse yli eikä ympäri. Pronssia tuli voimistelupäiviltä ja on pakko myöntää että yllätyin isosti!!! Vaikka tiedän että jos mä osaan ni sit mä osaan mutta ajatukset pitää saada kasaan. Ja nyt sain. Tekniikkapisteet toisiks parhaat eikä ekaankaan ollu pitkä matka. Vaikeusliikkeet ei edes mennyt kaikki läpi ja silti tekniikkapisteet hyvät! Pettynyt oon kuitenkin vaikeusliikkeiden osalta. Liikkeet osaan kyllä, mutta keskittyminen niitten osalta ei siis ollut tarpeeksi hyvää. Kuitenkin, tässä pari päivää asiaa sulateltuani oon tullut ajatukseen että kai mä olen loppujenlopuksi ihan tyytyväinen. Olosuhteet treenien sijaan kisoihin ei olleet optimaaliset, koko viikko treeniä alla, joskaan ei kovaa, ja vielä perjantaina kaksi jumppaa ja viimeistelytreenit... Mutta asenne ratkaisee!

Lajia tähän menessä harrastettu lähes kaksi vuotta (kesän jälkeen täydet 2v.), kisakausia takana 1,5 ja sijoituksia vasta kaksi, neljänsiä sitten parit...... Ne aina vähän harmittaa, varsinkin jos on kyse jostain rajaylityksistä tai muista typeristä vähennyksistä ettei ole siellä kolmannella sijalla. Mutta toivottavasti sijoituksia tulee lisää vaikka ne ei sinänsä merkkaakkaan mitään, mitali- ja pokaalikokoelma on ihan kiitettävä alppihiihtoajoilta, mutta on mukavaa saada hyvät pisteet!

Kesällä sitten kantavana teemana on syödä paljon ja treenata vieläkin enemmän! Palautumiseen pitää panostaa sillä se tuntuu olevan tappavan hidasta, myös vanhoja vammoja yrittäisin kuntouttaa ja uusien syntymistä ehkäistä. Tällä hetkellä on vaivana vanha polvivamma, hieman hermosärkyä sääressä, vasemman takareiden kiinnityskohdan repeämä ja sekä ranteen lisääntyneet alienpallerot. Mutta mitkään noista ei sinänsä nyt haittaa treenausta, takareisikin on lähtenyt parantumaan. Tietysti nopeamminkin voisi parantua...

Mutta, kuitenkin, viihdytin itseäni vetämällä 5x800m vedot 200m. kävelypalautuksilla maanantaina näin kisojen päälle. Ja tänään lajia, huomenna porrasta. Tappo... Mut superkivoa päivä oli taas tänään, sain uuden tukankin, se on taasen hieman lisääntynyt, kuin taikaiskusta. Elämä on kivaa!!! :)

Pitkä aika taas...

Hupsista, onpas paljon kulunut etten ole ehtinyt kirjottaa. No kuitenkin, ylihuomenna kisataan tällä kaudella viimeistä kertaa! Jännittää, odotan niin innoissani!!! Periaattessa mulla ei ole sinne edes mikään paniikki päällä. Jokatapauksessa mun suoritus ei tule olemaan niin hyvä, että olisin siellä kärjessä. Tai siis suoritus saattaa olla hyvä mutta niillä muilla on kuitenkin parempi. Kattelin vähän ja ne kaikki muut on vissiin hakemassa nousuja ja mullehan ne ei tällä kaudella vielä todellakaan ole ollut tavoitteena. Joten vaikka teen superhyvän suoritus, mihin tietysti pyrin, en voi sijoitukseltani olla kovinkaan kaukana siitä, etät mokaisin täysin. Toki pisteitä yritään aina parantaa! Mutta on hienoa että ei oikeastaan ole paniikkia, rennosti vaan tekemään ja esiintymään ja nauttimaan omasta jumppauksesta!

Me oltiin metsässä koulun kanssa viime viikolla ja tuntu että tällä viikolla nyt varsinkin ke ja to se reissu alkoi vasta tuntumaan! Sen jälkeisinä päivinä jaksoi hyvin jumpata eikä nälkäkään edes ollut. Nyt ei oo jaksanut ja nälkäkin on ollut! Mutta kyllä tämä tästä sitten taas! Ensiviikolla peruskuntokautta puskee ja voi vitsi että odotan innolla (noooottt!!! :)) porrasjuoksuja. Mullahan alkaa lomakin kahden viikon päästä melkein ja sitten lähden matkalle, treenitaukoa tulee vähintään 9pv. Mutta ei se mitään! Sen jälkeen pk jatkuu ja kovaa mennään!

Voi että, oon niin innoissani kaikesta! :) Kaikke kivaa tulossa! Nyt töihinhommiin ja sitten pakkausta ja huomenna nokka kohti Turkua kisoihin ja mummille kylään!